*

Tuomas Tuure

Julkista terveydenhuoltoa ei ole

Suomesta pitkään poissa ollut tuttavani ihmetteli eilen, mitä terveydenhuollolle on tapahtunut viimevuosina. Terveyskeskuksessa häntä odotti kahden tunnin jono, ei lääkäriin vaan lääkärinajan varaukseen. Aikaa ehdotettiin kuuden viikon päähän.

Muihin eurooppalaisten maihin verrattuna tilanne on sietämätön.

Valitettavasti keskiluokka, työssäkäyvä ihminen tai muu äänestävä kansalainen ei ongelmasta juuri tiedä.Suomessa on laadukas työterveyshuolto, jota yhä useammat toimijat tarjoavat työntekijöilleen. Sekä työterveyshuollon absoluuttinen määrä että tarjottujen pakettien kattavuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana.

Tämä johtaa kehitykseen, jossa ylemmän ja alemman keskiluokan työssäkäyvä etääntyvät julkisen terveydenhuollon todellisuudesta. Jos ei julkista terveydenhuoltoa koskaan tarvitse, sen tila ei kiinnosta.

Kun keskiluokka etääntyy julkisista palveluista ja yläluokka toimii omilla rahoillaan, vähenee myös veronmaksumoraali. Miksi maksaa julkisista palveluista jos niitä ei käytä?

Noidankehä vahvistaa itseään joka päivä: Kun julkinen terveydenhuolto on huonoa, siirtyy ihminen innokkaasti yksityisen hoidon piiriin. Kun yhä useampi valitsee yksityiset palvelut, on julkista palvelua helppo kurjistaa.

Opiskelijaliike ei ole syytön. Luomalla YTHS:n kaltaisen sinänsä hienon järjestelmän, olemme mahdollistaneet ihmisille elämän vailla julkisia palveluita. Unohdan toki tietoisesti, että tätäkin rahoitetaan julkisen kanavan kautta.

Kun lääkäri valitsee työpaikkansa, kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan yksityisen puolen joustavammista työehdoista. Tilanne huononee päivä päivältä riippumatta siitä, kuka voittaa vaalit.

Olen agnostikko myös julkisen terveydenhuollon suhteen. Rahaa tuhlaillaan
tietojärjestelmiin hirmuisesti, hallinto ei toimi ja byrokratialla ei ole tulosvastuuta.

Yksityisen puolen hyvänä puolena onkin rahan tehokas käyttö, sillä tulos näkyy katteessa.
Pääkaupunkiseudulla tänään syntyvä Eerik saa lapsena vakuutuksen, jolla hän käy
yksityislääkärillä. Lapsuuden jälkeen Eerik siirtyy YTHS:n piiriin, josta tie jatkuu saumattomasti Mehiläisen työterveyshuoltoon.

Täyttäessään 68, Eerik huomaa ensimmäistä kertaa, mitä julkiselle terveydenhuollolle kuuluu. Eerik ei ole poikkeus, vaan valtavirtaa.

Minulle on ehdotettu kerran sairaanhoitopiiristä yksityistä leikkausta pankkilainalla. 

Mikäli tilanne on näin paha, tulisiko julkinen sairaanhoito ajaa suosiolla alas ja ostaa ihmisille palvelut yksityisiltä tuottajilta?

Suosikaa kuntavaaleissa ehdokkaita, jotka käyttävät myös huonoja julkisia palveluita. Pysytpähän kartalla.Tämä kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden "Parempi Helsinki" - blogina.(http://parempihelsinki.blogspot.fi/2012/10/tuomas-tuure-julkista-terveyd...)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

YTHS mahdollistaa opiskelijoille toimivan terveydenhuollon. Opiskelijoiden siirtäminen samaan tukkeutuneeseen jonoon muiden vähätuloisten kanssa ei auttaisi ketään saamaan parempaa hoitoa. Pikemminkin pitäisi miettiä miten saataisiin kunnalliset palvelut toimimaan vähintään yhtä hyvin.

Olen käyttänyt kaikkia terveyspalveluiden yleisiä muotoja, YTHS:n palveluita, työpaikkaterveydenhuoltoa, maksullista yksityistä terveydenhuoltoa ja kunnallista. Yksityisten ongelma on, että labrakokeet maksavat niin paljon, että useampaan kertaan on suositeltu hakeutumaan hoitoon kunnalliselle puolelle. Kunnalliselle puolelle ei saa aikoja ja joutuu todistelemaan hoidon tarvetta. Minulta se onnistuu vaikka on vastenmielistä mutta monille hoitoon pääsyyn on liian iso kynnys. Mielummin sairastetaan ilman hoitoa kuin todistellaan tarvetta hoitoon terveysaseman portinvartijoille. YTHS toimii niin hyvin, että melkein hävettää käyttää sen palveluita kun tietää ettei vastaavia ole tarjolla kohtuuhintaan muille kuin opiskelijoille. Työpaikkaterveydenhuolto toimii ihan hyvin mutta ei ole useinkaan kovin laaja-alaista, vain ne ongelmat hoidetaan, joista on suoranaista haittaa työkyvylle.

Tulevaisuudessa kunnallisten terveyspalveluiden pitäisi panostaa enemmän hoitamiseen ja vähemmän sen kyttäämiseen, ettei kukaan tule "turhaan" hoidettavaksi. Ei ole mitään syytä, etteikö kunnallinen puoli voisi toimia kunhan siihen panostetaan tarpeeksi rahallisesti ja toimintamalleja kehitetään asiakaslähtöisiksi. En tosin usko, että poliittista tahtoa palveluiden parantamiseksi riittää tulevinakaan vuosina vaan menemme jatkuvasti kurjempaan julkiseen terveydenhuoltoon.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Miksi sen nimi on "Eerik"? Siksikö sillä menee hyvin?

Käyttäjän PiviSajaniemi kuva
Päivi Sajaniemi

Kyllä vaan. Kaikille yhtäläinen, aikanaan hieno julkinen terveydenhuoltomme kärsii arvostuksen ja sen seurauksena myös resurssien puutteesta. Yksityisen terveydenhuollon KELA-korvaukset pitää ehdottomasti poistaa, sillä se on oikeastaan jopa perustuslain vastaista epätasa-arvoisuudessaan. Ne varat on käytettävä perusterveydenhuollon puutteisiin.

Julkisen terveydenhuollon sisällä on myös menossa yksityistäminen, mm laboratoriotoiminnat on siirretty pitkälti yksityiselle ja tietojärjestelmät tunnetuin seurauksin- Raha valuu yrittäjien taskuihin, eikä sitä käytetä toiminnnan tuottamiseen.

Kun peruspalveluministerimme avaa vielä kuusi (!) uutta pohjatonta kaivoa terveydenhuollon rahoille siirtäessään kustannus- hyötysuhteeltaan kehnot pelastushelikopterit julkisen terveydenhuollon kustannettavisksi, eipä hyvältä näytä.

Toimituksen poiminnat